Metsä on suomalaisille varsin tuttu alue ja maastamme löytyykin monenlaisia metsäalueita. Metsäksi luokitellaan yleensä suuri alue, joka on puiden ja mahdollisen muun kasvuston valtaama. Joissain maailmankolkissa myös puuston laadulla, määrällä tai esimerkiksi korkeudella voi olla vaikutusta sille, luokitellaanko jokin alue metsäksi. Suomessa metsät ovat kuitenkin varsin selkeästi erottuvia alueita. Metsät peittivät noin 30 prosenttia (noin 3885 miljoonaa hehtaaria) koko maailman pinta-alasta Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön vuonna 2006 tekemän määritelmän mukaan.
Metsät ekoalueina
Metsät muodostavat erilaisia ekoalueita riippuen niiden sijainnista maapallon eri osissa ja korkeuksissa. Boreaalisia metsävyöhykkeitä on lähellä maan napoja, kuten Suomessa, ja siihen kuuluvat metsäalueet ovat maailman suurimpia. Boreaaliset metsävyöhykkeet koostuvat lähinnä havupuista. Trooppiset metsät, kuten sademetsät, sijaitsevat puolestaan lähellä lämmintä päiväntasaajaa. Näiden vyöhykkeiden välille jää lauhkea vyöhyke, joka jakautuu lämpimämpiin lehtimetsävyöhykkeisiin ja kylmempiin havumetsävyöhykkeisiin.
Metsät toimivat suuressa roolissa maan biosfäärissä
Metsät vastaavat noin 75 prosenttisesti maan biosfäärin perustuotannosta ja sisältävät noin 80 prosenttia maan kasvillisesta biomassasta. Metsiä löytyy kaikista maailman osista, jotka tarjoavat sopivat olot puiden kasvamiselle, ja kaikilta korkeuksilta aina puurajaan asti. Puurajaksi kutsutaan sitä korkeutta, jossa yksittäiset puut eivät enää kykene kasvamaan esimerkiksi ilmastollisten olosuhteiden vuoksi. Alpeilla tämä raja sijaitsee noin 2200 metrin korkeudessa, mutta toisaalta Meksikossa raja on melkein kaksi kertaa korkeammalla, noin 4000 metrissä.
Kaikki alkoi devonikaudella
Vanhin tiedossa oleva metsä kasvoi myöhäisellä devonikaudella noin 380 miljoonaa vuotta sitten, kun archaeopteris-puukasvi nousi saniaisten joukosta jopa 10 metrin korkeuteen. Archaeopteris levisi nopeasti laajalle alueelle maan pinnalla, aina päiväntasaajalta napojen lähettyville asti. Aikojen saatossa metsät monimuotoistuivat, tosin välillä lajeja on myös kuollut luonnollisissa, suurissa tulipaloissa. Nykyisin puulajeja on tunnistettu jo yli 60 000 erilaista.
Ihminen metsän rinnalla
Ihmiset ja metsät ovat olleet olemassa rinta rinnan aina ihmisaikain alusta alkaen. Metsät tarjoavat ihmisille rehevän ekosysteemin eri ominaisuuksineen. Metsästä löytyy esimerkiksi syötävää kasvustoa, kuten marjoja, jotka eivät välttämättä menestyisi muunlaisessa ympäristössä. Metsän antimia voi vaikka viedä osaksi omaa puutarhaa, ja toimivat metsät kaikessa monikirjoisuudessaan myös esimerkiksi turistinähtävyytenä eri puolelta maailmaa tuleville ihmisille. Harmiksemme kuitenkin ihmisten toiminta, kuten roskaaminen ja puunkaato, vaikuttavat negatiivisesti metsien hyvinvointiin. Metsät ovat tärkeitä maapallolle ja ilmakehän toimivuudelle, joten metsien suojelu on nykypäivänä paljon esillä eri puolilla maailmaa.
Metsä tarjoaa monia terveyshyötyjä
Metsässä vietetty aika voi tehdä hyvää terveydelle. Metsäntutkimuslaitos teki vuonna 2014 tutkimuksen metsässä vietetyn ajan vaikutuksesta ihmisen kehontoimintoihin ja psyykkeeseen. Jo viiden minuutin todettiin vaikuttavan positiivisesti mielialaan. 20 minuutissa ihmisen verenpaine laskee ja elinvoimaisuuden tunne kasvaa. Metsän tuoksut ja äänet saavat valtaosan ihmisistä voimaan paremmin ja metsässä liikkuminen tuntuu useille ihmisille vaivattomammalta kuin kaupungissa liikkuminen.
Metsätalous osana suomalaista kansantaloutta
Metsätalous on tärkeä osa Suomen kulttuuria ja vientiä. Puuston kasvatuksesta, puunkorjuusta ja myynnistä koostuva prosessi mahdollistaa esimerkiksi paperituotannon ja puun käyttämisen polttoaineena. Talous- ja monikäyttömetsistä on muutakin hyötyä: niistä löytyy puiden rinnalla esimerkiksi marjoja ja riistaa syötäväksi ja polkuja virkistäytymistarkoituksiin.
