Suomi elää metsästä. Aikoinaan sanottiin, että Suomen taloudella on kaksi jalkaa: toinen niistä on metallia ja toinen puuta. Sittemmin muun muassa IT-sektori on noussut talouden kannalta erittäin tärkeäksi, mutta yksi asia on varmaa nyt ja tulevaisuudessa: Suomi elää metsästä. Siinä missä IT-ala työllistää ennen kaikkea asiantuntijoita, on metsäteollisuuden työllistävä vaikutus monipuolisempi. Suoraan metsäteollisuudesta saavat leipänsä monet metsäkoneenkuljettajat sekä prosessinhoitajat, ja epäsuorasti esimerkiksi kellfri-yrityksen kaltaiset jälleenmyyjät. Työtä syntyy siis laajalle joukolle ihmisiä koulutuksesta riippumatta, ja siksi metsäteollisuus on meille kaikille tärkeä sektori.
Äänekosken jättihanke avasi ketsuppipullon korkin
Vuoden 2014 huhtikuussa laman keskellä painiskeleva Suomi sai riemu-uutisen: Metsä Group suunnitteli rakentavansa yli miljardin euron arvoisen sellutehtaan Äänekoskelle. Investointi on Suomen metsäteollisuuden historian arvokkain, ja investoimispäätös tehtiin lopulta vuonna 2015. Vuonna 2017 ensimmäiset sellupaalit rullasivat tehtaan linjoilta ulos. Äänekosken investointi tuli investointilaman keskellä painivalle Suomelle yllätyksenä, mutta se ei sinänsä yllättänyt alalla toimivia: Äänekosken tehdas oli totaalisen remontin tarpeessa, ja tuotteiden kysyntä oli kasvanut.
Polar King – Äänekosken veroinen investointi Kemiin?
Äänekosken investointi onnistui kaiken kaikkiaan erinomaisesti. Koska sellun menekki maailmanmarkkinoilla on edelleen kasvanut, ei Metsä Group jäänyt tuleen makaamaan, vaan heti pikimmiten Äänekosken tehtaan valmistuttua alettiin selvittää Kemin sellutehtaan uudistamista. Suunnitelmien mukaan Kemiin joko rakennetaan uusi tehdas tai nykyistä tehdasta modernisoidaan. 1980-luvun tekniikkaa edustava tehdas on Metsä Fibren vanhin ja uudistamisen tarpeessa. Yrityksen ykkösvaihtoehtona on rakentaa Äänekosken kaltainen biotuotetehdas, joka ei käytä fossiilisia polttoaineita ja tuottaa sellun lisäksi paljon muitakin biotuotteita.
Stora Enso – investointeja Imatralle ja Uimaharjulle
Vuoden 2017 lokakuussa Stora Enso ilmoitti aikomuksestaan investoida 94 miljoonaa Imatran ja Uimaharjun tehtaisiin. Uimaharjun tehdas aiotaan muuttaa valmistamaan vain liukosellua, kun taas Imatralla investoidaan kemihierremassan tuotantoon, mikä edistää mikrokuitusellun kaupallistamista. Uimaharjulla ei synny lisää työpaikkoja, mutta Imatralla sen sijaan työntekijämäärä lisääntyy kymmenellä.
UPM investoi Uruguayhin
UPM sopi Uruguayn hallituksen kanssa marraskuussa 2017 aikeista rakentaa maahan uuden sellutehtaan. Toteutuessaan sellutehdas olisi maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, sekä Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen kallein investointi. UPM sai Uruguayn hallitukselta kovat lupaukset: maa kunnostaa ratayhteyksiä ja parantaa satamaa, minkä lisäksi tehdas saa verovapauden, mikäli se rakennetaan.
Kemijärvi: sellutehdas palaamassa kiinalaisrahalla
Vuonna 2008 kemijärveläiset kokivat kovan kolauksen, kun Stora Enson sellutehdas suljettiin. Tuolloin sellun kysyntä laski maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena, ja pieni ja syrjäinen tehdas pantiin kiinni.
Kymmenen vuotta myöhemmin vaikuttaa kuitenkin siltä, että Kemijärvi on saamassa sellutehtaansa takaisin. Kemijärvelle on nousemassa 780 miljoonaa euroa maksava tehdas, joka valmistaa pitkäkuituista havusellua. Hankkeen rahoittaa kiinalaisyhtiö Shanying, joka myös ostaa tehtaan tuotteet. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisi tehdas olla toiminnassa jo vuonna 2020.
Finnpulp – uusi sellutehdas Kuopioon?
Vuonna 2015 Finnpulp tuli julkisuuteen sellutehdassuunnitelmiensa kanssa. Tehdas haki seuraavana vuonna ympäristölupaa, joka myönnettiin vuonna 2017. Seuraavana vuonna kaupunki vahvisti yrityksen tontin Sorsasalossa, aallotuskartonkia valmistavan Powerfluten tehtaan lähettyvillä. Finnpulpin tehdas olisi toteutuessaan maailman suurin yksilinjainen havusellun tuottaja, mutta se ei ole onnistunut keräämään vielä riittävästi rahoitusta. Vuoden 2018 huhtikuussa kiinalainen Hengan Group kuitenkin sijoitti Finnpulpiin, mikä mahdollisti tehtaan perussuunnittelun aloittamisen. Aika näyttää, saako Finnpulp kerättyä riittävästi rahoitusta tehtaan rakentamiseksi.
