Metsäklusterilla tarkoitetaan metsäteollisuuden ympärille muodostunutta asiantuntijoiden ja liiketoiminnan monimuotoista verkostoa: metsäteollisuutta, metsätaloutta ja niihin liittyvän tuotannon keskittymää. Käsite sisältää myös metsästä elinkeinonsa välillisesti saavat toimijat, kuten metsäalan yrittäjät, metsäteollisuuden laitevalmistajat, logistiikan, energian- ja kemikaalituotannon, puuta käyttävät pakkauksen ja rakentamisen sektorit sekä tutkimuksen, tieteen ja taiteen.
Suomen metsäklusteri on vahva keskittymä, jonka merkitys maan kansantaloudelle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Suomen metsäklusteri nojaa metsäalan osaamiseen, alan toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja puuhun raaka-aineena. Metsäalan ja puunjalostuksen osaaminen on Suomessa maailman huippua.
Metsäklusterin ja sen asiakassektoreiden tutkimusta linjaamaan julkaistiin lokakuussa 2006 Suomen metsäklusterin tutkimuksen strategia, joka asetti tavoitteeksi metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvon kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Puolta arvonlisäyksestä pyrittiin tavoittelemaan uusien tuotteiden ja palveluiden avulla.
Arvon heittelyt ja biotalous
Vuosina 2008–2009 koko metsäalaa koskeneet kansainvälisen toimintaympäristön muutokset vähensivät kuitenkin metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvoa. Vuonna 2008 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa julkaistu Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän loppuraportti arvioi metsäklusterin olevan historiansa suurimmassa murroksessa. Tuotanto laski ja puun kulutus väheni. Metsäklusterin tutkimuksen ja kehityksen investointien arvioitiinkin vuonna 2010 olleen samalla tasolla kuin vuonna 2006.
Tutkimuksen strategian sisältämässä vuoden 2010 arviossa todettiin, että tutkimuksen suuntaviivat olivat kuitenkin asettuneet strategiassa laadittujen linjausten mukaisiksi. Strategia ohjasi keskittämään tutkimusta asiakkaisiin ja käyttäjiin; uusien materiaalien, palveluiden ja yritysmallien mahdollisuuksiin sekä metsäklusteriin kestävän kehityksen mallia noudattavan bioyhteiskunnan rakentajana. Strategiassa katsottiin, että Suomella on erinomaiset edellytykset kehittyä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi.
Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmä esitti loppuraportissaan kehittämisohjelman, joka keskittyi metsävarojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen, puusta saatavan lisäarvon kasvattamiseen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomiseen. Myös tämä raportti viittasi energia- ja ympäristöhaasteiden synnyttämään puupohjaisten materiaalien globaalin kysynnän kasvuun, jonka katsottiin luovan edellytyksiä ohjelman toteuttamiselle.
Vuoden 2006 tutkimusstrategiassa metsäklusterin tulevaisuuden menestyksekkäiksi toimintaedellytyksiksi listatut innovatiiviset toteuttajat, yritykset ja yhteistyöverkostot ovatkin löytyneet erityisesti biotalouden saralta. Vuonna 2016 Suomi on globaalisti katsoen edelläkävijä bioenergian tuottajana ja hyödyntäjänä. Puu on maamme energiantuotannon tärkein raaka-aine, puupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö kasvaa ja metsästä peräisin olevia biomassoja hyödynnetään monin eri tavoin.
Metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo uusia mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä metsäklusterin toimijoiden välille. Uusien, innovatiivisten biopohjaisten tuotteiden osuuden arvioidaan voivan nousta jopa puoleen alan kokonaisviennistä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2006 asetetut tutkimuksen suuntaviivat ovat ohjanneet metsäklusterin tietä suomalaisen biotalouden perustaksi.
