Metsäpalot ovat vakava uhka Suomen luonnolle, erityisesti kuivina kausina. Tehokas torjunta ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa metsien suojelemisessa. Suomessa on käytössä monia keinoja metsäpaloriskien hallintaan, aina viranomaisten antamista varoituksista yksittäisten kansalaisten vastuulliseen toimintaan.
Metsäpalovaroitukset ja avotulen käsittely
Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksia alueille, joilla on kohonnut riski. Vuodesta 2024 lähtien yksi varoitus kattaa sekä maasto- että metsäpalot. Varoituksen aikana avotulen teko on kielletty. Avotuleksi määritellään nuotio, kokko ja kertakäyttögrilli, joka on suoraan maassa. Maasta eristetyt grillit eivät ole avotulia (Pelastustoimi). Jokainen on vastuussa sytyttämästään tulesta. Tarvitset aina maanomistajan luvan avotulen tekoon.
Toiminta palotilanteessa ja ennaltaehkäisyn tärkeys
Ennen tulen sytyttämistä on aina varauduttava sammuttamiseen. Jos havaitset palon, ilmoita siitä heti hätänumeroon 112. Yritä rajoittaa paloa, jos se on turvallista. Kuivuus ja tuuli lisäävät paloriskiä merkittävästi. Pelastusviranomaiset voivat kieltää avotulen teon tietyllä alueella. He voivat myös keskeyttää toiminnan, joka aiheuttaa palovaaran.
Myrskylän suurpalo 2023: esimerkki yhteistyön voimasta
Vuonna 2023 Myrskylän Kankkilassa syttynyt metsäpalo oli Itä-Uudellamaalla poikkeuksellisen suuri, lähes 40 hehtaaria. Tuulinen sää nopeutti palon leviämistä. Sammutustöihin osallistui kymmeniä henkilöitä useilta pelastuslaitoksilta, sopimuspalokunnista, Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta. Paikallisten asukkaiden ja vapaaehtoisten apu oli korvaamatonta (Pelastustoimi). Tämä tapaus korostaa viranomaisten, vapaaehtoisten ja paikallisyhteisön saumattoman yhteistyön merkitystä suurpalojen torjunnassa.
Metsänhoidon merkitys palojen ehkäisyssä
Metsänhoidolla on keskeinen rooli metsäpalojen ennaltaehkäisyssä. Monimuotoinen metsärakenne, jossa on eri-ikäisiä ja -lajisia puita, on vähemmän altis laajoille paloille. Ojitettujen metsien ennallistaminen ja kosteikkojen suojelu vähentävät paloriskiä. Hyvä metsätieverkosto nopeuttaa pelastuspalveluiden pääsyä alueelle (Nordic Forest Research). Lehtipuuvyöhykkeet ja suunnitelmalliset kulotukset voivat toimia paloetuina. Metsäpaloriskit on otettava huomioon metsäsuunnittelussa, yhdyskuntasuunnittelussa ja kansallisessa riskienhallinnassa. Metsäteollisuus ry on myös aktiivisesti mukana kehittämässä metsäpalojen ennaltaehkäisyä (Metsäteollisuus).
Uudet teknologiat metsäpalojen torjunnassa: autonomiset droonit
Autonomiset droonit ovat nousemassa tärkeäksi työkaluksi metsäpalojen havaitsemisessa ja torjunnassa. FireMan-projekti testaa tekoälypohjaista teknologiaa, jossa droonit etsivät itsenäisesti metsäpaloja ja lähettävät reaaliaikaista tietoa pelastuslaitokselle. Lämpökamerat havaitsevat palot varhain. Droonit voivat toimia myös tiedonsiirron tukiasemina alueilla, joilla ei ole verkkoyhteyksiä (Yle). Vaikka teknologia on jo olemassa, lainsäädäntö ei vielä täysin tue täysin autonomisten droonien käyttöä. Dataa kerätään kuitenkin jo kontrolloiduista metsäpaloista tekoälyn kouluttamiseksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutus metsäpaloriskiin
Ilmastonmuutos lisää metsäpaloriskiä Suomessa. Lämpötilojen nousu ja kuivuus luovat otolliset olosuhteet palojen syttymiselle ja leviämiselle (Helsingin Yliopisto). Vaikka Suomessa metsäpalojen hallinta on ollut tehokasta, kasvava riski edellyttää valmiuden vahvistamista. Pahimmillaan paloala voi moninkertaistua.
Menneisyyden metsäpalot ja nykytilanne
Historiallisesti metsäpalot ovat olleet yleisiä Suomessa, ja kaskiviljelyllä oli suuri vaikutus. Nykyään metsäpalot ovat harvinaisempia tehokkaan torjunnan ansiosta. Säädeltyjä kulotuksia käytetään kuitenkin yhä metsänuudistamisessa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä (Silva Fennica).
Kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto
Metsäpalojen torjunta vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Suomi osallistuu aktiivisesti tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön muiden maiden kanssa. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA) kerää tietoa metsäpaloista Euroopassa, mikä on arvokasta myös Suomen metsäpalojen torjuntatyön kehittämiseksi (European Environment Agency). IBA-ForestFires -hanke on esimerkki Suomen Ilmatieteen laitoksen koordinoimasta hankkeesta, joka pyrkii kokoamaan ja syntetisoimaan tietoa metsäpaloista Fennoskandiassa (Ilmatieteen laitos).
Yhteenvetona voidaan todeta, että metsäpalojen torjunta ja ennaltaehkäisy ovat monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa huomiota, kehitystyötä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vastuullinen toiminta, viranomaisten ohjeistusten noudattaminen ja uudet teknologiat auttavat suojelemaan Suomen metsiä.
