Maailmaa ravisuttava koronapandemia on muuttanut monen koulunkäynnin entistä tylsemmäksi. Luokkahuone on paikka paikoin vaihtunut videopuheluksi ja joka paikassa pitäisi muistaa pitää etäisyyttä. Oppilaiden lisäksi myös opettajat ovat raportoineet, että esimerkiksi kevät 2020 oli erityisen vaikea, kun lähiopetuksesta piti luopua ja tilalle ottaa jokin täysi uusi alusta.
Toisaalta haasteena on ollut myös se, että opetus täytyisi pitää mielenkiintoisena. Samaan aikaan pitäisi huolehtia turvallisuudesta. Mutta mikä neuvoksi? Ulkona liikkuminen on onneksi verrattain turvallista, koska siellä on helpompi pitää turvavälejä ja ilma vaihtuu luonnostaan paremmin kuin sisätiloissa. Onkin siis syytä harkita luokkahuoneen siirtämistä metsään!
Mitä ottaa mukaan metsään?
Kun tarkoitus on tehdä metsästä luokkahuone, kannattaa miettiä etukäteen varusteet läpi. Säähän sopivan vaatetuksen lisäksi kannattaa myös miettiä toimivatko tabletit kunnolla vai otetaanko mukaan ihan perinteiset kynä ja paperi. Jälkimmäisessä tapauksessa mukaan kannattaa ottaa myös kirjoitusalusta. Jos metsässä on tarkoitus olla pidempään kuin yksi oppitunti, voi mukaan pakata myös evästä; ainakin vesipullo on hyvä olla mukana.
Oppimista voi havainnollistaa erilaisilla peleillä. Niiden avulla voidaan myös soveltaa jo aiemmin opittua ja pelin tarvikkeita voidaan soveltaa johonkin aivan uuteen asiaan, kunhan asia on mietitty etukäteen. Onneksi monet seurapelit kulkevat kätevästi mukana repussa ja niiden virittäminen ei vaadi paljoa. Pelit tuovat oppimiseen heti piirun verran enemmän virikkeitä oppilailla on saman tien jotain kehittävää tekemistä.
Mikäli metsästä on tarkoitus kerätä jotain, on pidettävä huolta siitä, että siihen on sopivat välineet. Pieni hiekkaämpäri oppilasta kohden riittää, sillä iso ryhmä saattaa muuten puhdistaa koko lähialueen vaikkapa vadelmista. Pienempää lastia on myös helpompi kantaa mukana.
Mitä kaikkea metsässä voi oppia?
Monilla on se virheellinen kuva, että metsään mennään vain biologian tunneilla tunnistamaan kasveja ja eläimiä. Melkein jokaisessa koulussa on alettu soveltaa oppiainerajat ylittävää ilmiöoppimista, jossa yhtä asiaa tarkastellaan samaan aikaan useamman oppiaineen näkökulmasta. Nyt metsä onkin paljon monipuolisempi oppimisympäristö.
Biologiaa voi yhdistää totta kai helposti maantietoon. Samalla voidaan mukaan ottaa kartta ja kompassi ja harjoitella suunnistusta sekä karttamerkkien lukemista. Suunnistusretken voi suunnitella kulkemaan esimerkiksi tiettyjen maamerkkien ohi tai sitten oppilaat keräävät metsästä jotain pyydettyä asiaa. Tätä kasvia voidaan biologian lisäksi tutkia myös kemian näkökulmasta.
Historiallisesti metsä on ollut suomalaisten tavaratalo, joten onkin järkevää tutustua esimerkiksi autonomian ajan suomalaisten tärkeimpään työlkalupakkiin eli metsään. Samalla voidaan käydä läpi jokamiehenoikeuksia ja muita metsään liittyvää yhteiskunnallista asiaa. Lopuksi voidaan tehdä pieniä käsitöitä opitun asian havainnollistamiseksi. Samalla on hyvä tutustua siihen, miten metsä on vaikuttanut suomen kieleen ja sitä kautta rikastuttaa oppilaiden kielenkäyttöä. Vieraita kieliä ajatellen sanaston laajentaminen on paljon helpompaa, kun mukana on hieman havainnollistaa ja konkreettista materiaalia.
Myös taito- ja taideaineita voi vaivatta tuoda metsään. Esimerkiksi kotitalous- ja terveystietotunneilla on hyvä käydä läpi, mieluiten vieläpä paikan päällä, eri luonnonkasvien hyödyntäminen. Itse poimitut marjat maistuvat saman tien paremmilta ja jokaisen on hyvä oppia erottamaan ainakin muutama syömäkelpoinen sieni.
